Kyllästyitkö jo coneihin? Järjestä ne!

Vuosi 2012 häämöttää ja Desucon Frostbitekin on enää hiukan yli kuukauden päässä. Mutta mitä muuta vuonna 2012 tapahtuu?

Tällä kertaa tarkastelemme hiukan Bakaconin välivuoden vetoa, ja ennen kaikkea sen markkinointia.

Tällaista olisi luvassa 23.-25.3.2012!

Idioottikurssi vaikuttaa nopeasti vilkaistuna Pieksämäen porukan järjestämältä Conconilta. Ainoana erona, että opetustapana tuntuu olevan Conconin suosiman mestari-kisälli-periaatteen sijasta ennen kaikkea uusille tekijöille suunnattu koulutustapahtuma. Etusivulta silmään osunut 35 euron osallistumismaksu vaikutti aluksi kalliilta, mutta siihenpä kuuluukin 2 yön majoitukset ja koko viikonlopun ateriat, eli kyse on aivan helvetin hyvästä diilistä. Kannattaa siis lähteä katsastamaan, jos kurssin aiheet innostavat yhtään.

Etusivun houkutteluteksti sensijaan aiheutti täysin päinvastaisen reaktion. Täytyy todeta, että oikein loukkaannuin, kun se on Suomessa nykyään paras tapa saada huomiota. Loukkaantumista seurasi lievä vitutus. Mitä niin kauheaa tuossa etusivulla sitten on? Tarkastellaanpa paria kohtaa.

“Mietimme, mitä voisimme tarjota heille, jotka kokevat kasvaneensa conittamisen yli, ja heille, jotka jo toimivat tapahtumanjärjestäjinä.”

Vääääääärin!

Oz (Kylmä rinki) tulee pitkästä aikaa uusintoina Neloselta perjantain myöhäisillassa. Suosittelen!

Jos conitus ei enää kiinnosta, miksi ihmeessä järjestäisit coneja? Tai jos anime on menettänyt hohtonsa, onko järkeä järjestää juuri animetapahtumaa? Coneissa on paljon sellaisia tehtäviä ihan vastaavatasolle asti, joissa kiinnostus ko. conin aihepiiriä kohtaan ei ole välttämätön, mutta voiko esimerkiksi ohjelmasta vastata sellainen, jota ei koko aihe oikein kiinnosta? Esimerkkejä on menneinä vuosina valitettavasti nähty muutama, ja jälki ei ole kaunista.

Jos animen ja mangan tuijottelu kyllästyttää, vaihda harrastusta. (loistava vaihtoehto löytyy oikealta!) Jos taas olet edelleen harrastaja, mutta kyllästynyt coneihin, miettisitkö vielä hetken miksi coneilla ei ole sinulle enää niin paljoa tarjottavaa? Coninjärjestäjille tällainen palaute on kullanarvoista kamaa kaiken hehkutuksen ja “vesi oli liian kylmää”-palautteen seassa, sillä se oikeasti auttaa kehittämään tapahtumaa. Ja mikäli homma ei pohdinnan jälkeenkään oikeasti enää innosta, niin miksi ihmeessä lähtisit järjestämään jotain sellaista?

Toinen kummastus etusivulla iski cockslapin tavoin poskelle. Kun on vuosikausia meuhkannut eri yhteyksissä siitä miten coninjärjestämisen ei tarvitse olla vapaaehtoista nuorisotyötä ja sen tekeminen voi olla hemmetin hauskaa, törmää tähän vanhaan väitteeseen taas uudelleen.

“Miksi nimeksi IDIOOTTIkurssi? Kun tahti tiivistyy ja tapahtuma lähestyy, deadlinet paukkuu niin tapahtuman järjestelyissä kuin työpaikoilla, alkaa kuulua huokailuja “Miksi minä idiootti taas lupauduin tähän mukaan?” Siksi nimeksi IDIOOTTIkurssi.

Mutta emmehän me idiootteja ole. Olemme aktiivisia ihmisiä, jotka haluavat järjestää tapahtumia hyvästä tahdosta ja jopa harrastuksena. Nyt Sinulla on mahdollisuus hankkia myös koulutusta siihen!”

In yo face, ha!

Ilmeisesti osa coneja tekevästä porukasta todellakin kokee asian näin. Täytyy sanoa, että aika pyyteettömiä tyyppejä, kun vuodesta toiseen jaksavat noin kiusata itseään! Tällä on valitettavasti pieni varjopuoli. Me muut kun haluaisimme coneja tekemään enemmän ihmisiä, joita kiinnostaa nimenomaan itse aihe ja älyttömän siistien tapahtumien tekeminen, ei masokismi. Tarinat kauheista kärsimyksistä ja kiittämättömistä kävijöistä eivät ole aivan parhainta markkinointia uusien tekijöiden houkuttelemiseksi. Onneksi kaikkien kokemukset eivät ole aivan samanlaisia, ja aiheestaan innostuneita järjestäjiä löytyy Suomen jokaisesta conista. Valitettavasti ylläolevat tarinat tuntuvat vain nousevan keskiöön kun coninjärjestämisestä puhutaan. Tsubasa-Petteri parodioi asiaa blogauksessaan vuonna 2010, mutta edelleen se tuntuu tasaisin väliajoin nostavan päätään.

Pohdimme asiaa irkissä pitkään ja hartaasti. Palkinto keskustelun parhaasta kiteytyksestä menee blogaajakollegalle, ihanalle madulle. <3

00:33 <@madu_> EIKÖ ANIME JAKSA ENÄÄ KIINNOSTAA?
00:33 <@madu_> VAIHDA HARRASTUKSESI NUORISOTYÖHÖN

Lopettakaa nyt jo vihdoin tuollainen, ihan oikeasti. Muuten käy vielä pian niin, että kun nykyiset järjestäjät kyllästyvät hyväntekijän rooliinsa, sammuttaa viimeinen poistuessaan valot.

Hyvää yötä!

P.S. Teksti on aika tulista, vaikka pidän itse tapahtumaa, eli Idioottikurssia, hemmetin hyvänä juttuna. Menkää sinne, jos vaan ennätätte, mutta älkää ottako marttyyrin roolia. Omalta osaltani reissu jää valitettavasti väliin, koska samaan aikaan pidetään Tampereella jo aiemmin mainitun Conconin 6. kerta.

Yhdistysurpoilua

Suomessa toimii enemmän tai vähemmän aktiivisesti noin 130 000 yhdistystä. Näiden joukosta löytyy viitisenkymmentä yhdistystä, joiden toiminta liittyy jollain tavalla animen ja mangan harrastamiseen. Osa pyörittää paikallista yhdistystoimintaa, osa järjestää coneja. Toiminnasta hyötyy monikymmenkertainen joukko, löytämällä mielekästä tekemistä ja samanhenkisiä kavereita kotikaupungin animeseurasta tai yhteisen harrastuksen ympärille rakennetuista tapahtumista. Loistava homma, siis!

..paitsi silloin kun kaikki ei menekään ihan putkeen. Suomen valtava yhdistysmäärä ei valitettavasti ole johtanut siihen, että myös yhdistyslakia ja sen soveltamista tunnettaisiin maassamme edes jotenkin. Suomen käräjäoikeudet ovat täynnä juttuja liittyen kaikenmaailman kissayhdistyksiin ja valitettavan usein yhdistyksen todetaan myös menetelleen väärin. Tuloksena älyttömästi hukkaan mennyttä aikaa ja paljon turhaa rahanmenoa.

Koska rahaa on ihan liikaa, sitä on syytä tuhlata.

Touhua katsellessa toivoo, että Suomen anime- ja mangayhdistyksissä olisi otettu oppia järjestöveljien ja -sisarten toilailusta, ja pahimmilta mokilta voitaisiin välttyä. Turha toivo. Pari vuotta sitten selvisi erään conin teettäneen tilintarkastuksensa pääjärjestäjän siskolla (mikä jääviys?). Vastaavanlaisista onnistumisista kuulee lähes kuukausittain.

Alkuvuodesta saimme stooria Oulusta, jossa animeseuran tyttöjä hameen alta kuvaillut hallituksen jäsen erotettiin vähin äänin hallituksesta ja asianosaisia kiellettiin kertomasta tapauksesta kenellekään. Ihan vaan siksi, ettei harrastuksen maine kärsisi. Eikä kuulemma edes hävetä.

Uusin tapaus tuleekin Jyväskylästä, missä paikallinen animeseura päätti pari viikkoa sitten yhdistyksen osallistumisesta Anime-lehdelle toimitettuun uhkaukseen vaatimuskirjelmään. Asian käsittelyn yhteydessä kokouksesta poistettiin kuulemma sattumanvaraisesti osa kokousväestä, eikä esim. niin että vain hallituksen jäsenet olisivat jääneet päättämään asiasta. Avoimuuden ihanteiden mukaan myös tehty päätös jätettiin kertomatta jäsenistölle. Ylläoleva on pelkkää kuulopuhetta, eikä välttämättä totta, mutta jossain on kyllä kämmätty. Se kunnon moka tehtiin yhdistyksessä nimittäin jo viime syksynä. Yhdistyksen puheenjohtajana toimii 17-vuotias.

Oikeastihan asiasta kuuleminen ei paljoa naurattanut, mutta hyvä että siilillä on kivaa!

Yhdistyksen puheenjohtajana toimimiseen tarvitsee nimittäin olla täysi-ikäinen. Alaikäinen on lain edessä vajaavaltainen ja tällainen henkilö ei voi oikein minkäänlaisen yhdistyksen puheenjohtajana puuhastella. Mitähän hittoa animeseuran jäsenet ovat asiasta päättäessään miettineet? Todennäköisimmin eivät juuri mitään.

Soittelin asian tiimoilta yhdistyksiä hallinnoivaan Patentti- ja Rekisterihallitukseen. Päivystävä juristi vahvisti kannan siitä, että laittoman puheenjohtajan hallituksen kaikki päätökset ovat yhtä lailla laittomia, eli kaikki tänä vuonna päätetty täytyy päättää uudelleen. Vajaavaltainen ei voi myöskään toimia yhdistyksen nimenkirjoittajana, joten jos yhdistys on tehnyt sopimuksia jonkin tahon kanssa puheenjohtajan allekirjoituksella, ne ovat yhtä lailla pätemättömiä. Ihan mukava määrä duunia yhdestä kämmistä.

Yhdistysbyrokratia - Vakavaa liiketoimintaa

Meuhkasin asiasta aikani irkissä. Nopeasti tuli vastaan myös kysymys siitä, että onko tällaisesta mesoamisessa ylipäätään mitään järkeä? Kysehän on vain naurettavasta muodollisuudesta, joka ei suoraan liity yhdistyksen toimintaan. Miksi ihmeessä siis vaivautua?

Kysymys on hyvä. Vastaus tosin tulikin jo blogauksen alussa. Asumme nimittäin Suomessa, Euroopan iki-omissa Yhdysvalloissa, jossa ihmiset haastavat kissayhdistyksiä oikeuteen kaikesta, joka ei mennyt ihan oman mielipiteen mukaan. Minä en kertonut yhdistyksen nimeä PRH:lle, enkä aio haastaa sitä oikeuteen. Joku tämänvuotisiin päätöksiin pettynyt jäsen saattaa näin sensijaan tehdäkin. Ongelmasta pääsee eroon vielä erittäin helposti: hoitamalla asiat kerralla oikein. Oman selän suojaaminen on naurettavan helppoa, itseasiassa paljon helpompaa kuin lain toisella puolen taiteilu.

Asioita ei tarvitse osata edes itse, riittää sen myöntäminen ettei tiedä. Patentti- ja rekisterihallituksella on useita palvelunumeroita, jotka antavat niin yhdistyslakiin kuin muuhunkin liittyvää neuvontaa täysin ilmaiseksi. Kehittyvien conien Suomi ry omistaa myös kattavan yhdistyslakioppaan, jota lainaamme oikein mielellämme ihan joka suuntaan.

Opetelkaa siis edes perusasiat, urpot, tai jättäkää yhdistystoiminta sikseen. Animeseuraa kun voi hyvin pyörittää rekisteröitymättömänäkin.

P.S. Kysyin PRH:n juristilta jyväskyläläisille valmiiksi toimintaohjeet, joilla välttää oikeusjutut: yhdistyksen kokous pikaisesti kasaan ja uutta puheenjohtajaa valintaan. Yhdistyksen kokous voi muuten hyväksyä myös tämän vuoden aikana hallituksen tekemät laittomat päätökset, mutta tällöin ne toki tarvitsee kertoa jäsenille, salailematta. Olisko ihan kauheeta?

Animecon ja palautteen vastaanottamisen taito

Blogikin aktivoituu viimein! Tätä avautumista kun ei voi oikein muuallekaan laittaa. Toinen syy on toki se, että puolisentoista viikkoa sitten (Finncon-)Animeconissa napsahti nakkia Desuconiakin järjestävän Kehittyvien conien Suomi ry:n puheenjohtajaksi, ja eihän sitä hommaa voi mitenkään hoitaa jos ei ole edes uskottava internetrölli.

Taiteilijan näkemys vallanvaihdosta, allekirjoittanut vasemmalla. (Kuvasta ja muokkauksesta kiitokset Mikko 'Lmmz' Lammille!)

Animeconin päätyttyä ei pölyn todellakaan annettu laskeutua, kun palautetta rupesi satelemaan. Pettyneitä kävijöitä tuntui löytyvän paljon ja niin animeharrastajien kuin scif..spefistienkin puolelta.

Ketjuja selailemalla huomaa samojen asioiden nousevan esiin molemmilla puolilla: informaation kulku, epäselvyydet ja perinteinen klassikko: kompromissiohjelman kelpaamattomuus kummankin puolen hc-harrastajille.

Monelle Animecon on toki ollut totuttuun tapaan myös “IHAN SIKAMAHTAVACON XD”, mutta tässä ei taida olla kellekään mitään uutta. Varsinaisen järkytyksen aiheutti havainto, että järjestäjien keskuudessa ei ole vieläkään opittu vastaanottamaan ja kommentoimaan palautetta.

Nyrkkisääntö palautteen kuuntelemiseen on että negatiivinen palaute on aina signaali jostain, kohdistui kritiikki sitten oikein tai ei. Myös asioista voi olla kritisoijan kanssa myös eri mieltä, mutta missään tapauksessa ei tapahtunutta virhettä kannata yrittää selittää olemattomaksi.

"Tätä ei olisi voinut enää parantaa, sillä tekemiseen käytettiin yli 3 vuotta." (klikkaa kuva isommaksi!)

Kävijän kritiikin voi toki kiistää, jos se ei oikeasti pidä paikkaansa. Sensijaan järjestelyjen pitkän keston käyttäminen puolusteluna on melkoista soopaa. Kävijät tuskin kokevat ratkaisua yhtään paremmaksi, vaikka vaihtoehtoja olisi mietitty yli 10 vuotta.

Valitettavasti mokailu ei päättynyt tähän. Ensimmäiset kommentit voi hyvin heittää järjestäjien väsymyksen piikkiin, mutta seuraavaa keskustelua en olisi yli viikko tapahtuman päättymisen jälkeen odottanut enää näkeväni.

Koko lyhyehkön Galtsukeskustelun voi vilkuilla täältä. Kaksi loistavinta argumenttia tulevat kuitenkin tässä (kuvat suurenevat klikkaamalla):

Aluksi tiedossa oli hienovarainen vihjaus..

..ja perään vielä suorat sanat conikävijän tiivistämänä.

Kävijän tulisi siis olla itse coninjärjestäjä, että hänellä olisi oikeus esittää kritiikkiä? Miksi ihmeessä? Tapahtumia kun tehdään ensisijaisesti kävijöille, ei vain toisille coninjärjestäjille. Jos tämä ei kuulosta absurdilta, niin miltäpä kuulostaisi se, että pelejä saisivat kritisoida vain muut pelejä joskus koodanneet? Tai bändejä vain muut muusikot?

Kuten yllä todetaan, on kaikilla oikeus mielipiteeseen, mutta tällaisia mielipiteitä lukiessa tulee halu tarjota esittäjilleen internettiä jatkossa vain read-only-muodossa.

Tähän tapaan.

Kirjoittajan fiilikset vastuunpakoilua lukiessa eivät olleet kovin mahtavat

Vietin Animecon-lauantaita mm. pitämällä omaa luentoani kaupallisista coneista. Luennolla pohdin myös kaupallisuuden pelkoa, jonka arvelin johtuvan ensisijaisesti siitä, että conin ollessa kaupallinen joutuisivat coninjärjestäjät tekemisiin enemmän kilpailluilta markkinoilta tutun kuluttajansuojan kanssa. “Tää on hei vapaaehtoistyötä” ei olisi enää kelvollisena pidetty argumentti epäonnistumiselle.

Surulliseksi tuollaiset kommentit saavat myös siksi, että kehitys näyttäisi tämän suhteen pysähtyneen vuoteen 2008. Vaikka “tee itte parempi!”-kommentit synnyttivät aikanaan myös Desuconin, eivät ne yleensä rohkaise ainakaan rakentavamman palautteen antamiseen. Parempia coneja saadaan aikaan kriittisyydellä, ei hymistelyllä ja kriitikkojen lyttäämisellä.

Ei siis todellakaan näin. Kaiken ragen keskeltä oli valtaisa helpotus löytää conin järjestäjätaholta myös seuraavanlaista lausuntoa:

Kritiikin vastaanottaminen - oikea tapa.

Juuri näin. Pahoittelut, kritiikistä kiittäminen ja katse eteenpäin. Ihan kaikki ei siis tämänkään conin jälkipuinnissa mennyt pieleen.

Huh huh, tulipas pitkää tilitystä. Alunperin piti kirjoittaa myös siitä, miten “tee itte parempi!”-tyylisiä kommentteja ei muka enää missään kuule, mutta jääköön toiseen kertaan. Kaiken valivalin seuraksi kirjoittelen hiukan lyhyempää kommenttia myös itse conista. Hiukan siksi, että tahdon kirjoitella ajatuksia luennostani ja pääosin tietysti siksi, että haluan ihkuttaa Animecon-puolen loistavaa ohjelmavastaava Heikki Aisalaa. <3

* Conitea on sanana sellainen, että siitä ja muista harrypotter-termeistä voisin kirjoittaa vaikka ihan oman blogauksensa. Lyhyesti: FFFFFUUUU

Ottaa päähän!

Tämä blogi, kuten blogit yleensä, syntyi halusta avautua. Minua on nimittäin jo pitkään haluttanut avautua japanifandomiin liittyvän yritystoiminnan tasosta Suomessa.

Väitän heti alkuun seuraavaa:

Useat alalla toimivat yritykset (sekä myös jotkin alan tapahtumat) harjoittavat järjestelmällistä veronkiertoa, piraattituotteiden myyntiä tai ovat ainakin kykenemättömiä markkinoimaan ja tuotteistamaan!

Onneksi on myös yrityksiä ja coneja, joissa nämä kaikki ovat kunnossa, mutta usein ainakin myynnin ja markkinoinnin suhteen olisi vielä kehitettävää. Hiukan liian moni yritys ymmärtää markkinoinnin lähinnä vuotuisena puolen sivun mainoksena Japan Popissa tai Animessa. Tulemme vielä siihen miksei tämä ole välttämättä se toimivin vaihtoehto.

Puskista huutelun sijaan lienee sopivaa astua kaapista samantien. Blogaaja on espoolainen teekkari eli opiskelen sekä työskentelen Aalto-yliopiston Teknillisessä korkeakoulussa. Pääaineeni ohella opiskelen Turun yliopiston koordinoimaa Aasian ohjelmaa sekä kulutan sivuaineekseni aikaa kouluni Tuotantotalouden laitoksella eli jonkinmoinen ymmärrys myös avautumisen aiheista löytyy. Japanipiireissä toimin Desuconin talousvastaavana ja muun muassa tätä järjestävän Kehittyvien conien Suomi ry:n rahastonhoitajana.

Ainaisen valituksen ohella aion tässä blogissa esitellä myös erilaisia Japanista Suomeen tuotuja bisnesideoita, niiden toimintaa sekä toki myös sellaisia konsepteja, joita ei ole vielä Suomessa kokeiltukaan. Itse liikeidean ohella keskityn teekkarina toki myös liiketoiminnan rahapuoleen. Bisneksen lisäksi tulen blogaamaan myös skenedraamasta, anime- ja mangasarjoista sekä mahdollisesti muistakin (minusta) mielenkiintoisista aiheista. Katsellaan siis mitä tästä syntyy!