Animecon ja palautteen vastaanottamisen taito

Blogikin aktivoituu viimein! Tätä avautumista kun ei voi oikein muuallekaan laittaa. Toinen syy on toki se, että puolisentoista viikkoa sitten (Finncon-)Animeconissa napsahti nakkia Desuconiakin järjestävän Kehittyvien conien Suomi ry:n puheenjohtajaksi, ja eihän sitä hommaa voi mitenkään hoitaa jos ei ole edes uskottava internetrölli.

Taiteilijan näkemys vallanvaihdosta, allekirjoittanut vasemmalla. (Kuvasta ja muokkauksesta kiitokset Mikko 'Lmmz' Lammille!)

Animeconin päätyttyä ei pölyn todellakaan annettu laskeutua, kun palautetta rupesi satelemaan. Pettyneitä kävijöitä tuntui löytyvän paljon ja niin animeharrastajien kuin scif..spefistienkin puolelta.

Ketjuja selailemalla huomaa samojen asioiden nousevan esiin molemmilla puolilla: informaation kulku, epäselvyydet ja perinteinen klassikko: kompromissiohjelman kelpaamattomuus kummankin puolen hc-harrastajille.

Monelle Animecon on toki ollut totuttuun tapaan myös ”IHAN SIKAMAHTAVACON XD”, mutta tässä ei taida olla kellekään mitään uutta. Varsinaisen järkytyksen aiheutti havainto, että järjestäjien keskuudessa ei ole vieläkään opittu vastaanottamaan ja kommentoimaan palautetta.

Nyrkkisääntö palautteen kuuntelemiseen on että negatiivinen palaute on aina signaali jostain, kohdistui kritiikki sitten oikein tai ei. Myös asioista voi olla kritisoijan kanssa myös eri mieltä, mutta missään tapauksessa ei tapahtunutta virhettä kannata yrittää selittää olemattomaksi.

"Tätä ei olisi voinut enää parantaa, sillä tekemiseen käytettiin yli 3 vuotta." (klikkaa kuva isommaksi!)

Kävijän kritiikin voi toki kiistää, jos se ei oikeasti pidä paikkaansa. Sensijaan järjestelyjen pitkän keston käyttäminen puolusteluna on melkoista soopaa. Kävijät tuskin kokevat ratkaisua yhtään paremmaksi, vaikka vaihtoehtoja olisi mietitty yli 10 vuotta.

Valitettavasti mokailu ei päättynyt tähän. Ensimmäiset kommentit voi hyvin heittää järjestäjien väsymyksen piikkiin, mutta seuraavaa keskustelua en olisi yli viikko tapahtuman päättymisen jälkeen odottanut enää näkeväni.

Koko lyhyehkön Galtsukeskustelun voi vilkuilla täältä. Kaksi loistavinta argumenttia tulevat kuitenkin tässä (kuvat suurenevat klikkaamalla):

Aluksi tiedossa oli hienovarainen vihjaus..

..ja perään vielä suorat sanat conikävijän tiivistämänä.

Kävijän tulisi siis olla itse coninjärjestäjä, että hänellä olisi oikeus esittää kritiikkiä? Miksi ihmeessä? Tapahtumia kun tehdään ensisijaisesti kävijöille, ei vain toisille coninjärjestäjille. Jos tämä ei kuulosta absurdilta, niin miltäpä kuulostaisi se, että pelejä saisivat kritisoida vain muut pelejä joskus koodanneet? Tai bändejä vain muut muusikot?

Kuten yllä todetaan, on kaikilla oikeus mielipiteeseen, mutta tällaisia mielipiteitä lukiessa tulee halu tarjota esittäjilleen internettiä jatkossa vain read-only-muodossa.

Tähän tapaan.

Kirjoittajan fiilikset vastuunpakoilua lukiessa eivät olleet kovin mahtavat

Vietin Animecon-lauantaita mm. pitämällä omaa luentoani kaupallisista coneista. Luennolla pohdin myös kaupallisuuden pelkoa, jonka arvelin johtuvan ensisijaisesti siitä, että conin ollessa kaupallinen joutuisivat coninjärjestäjät tekemisiin enemmän kilpailluilta markkinoilta tutun kuluttajansuojan kanssa. ”Tää on hei vapaaehtoistyötä” ei olisi enää kelvollisena pidetty argumentti epäonnistumiselle.

Surulliseksi tuollaiset kommentit saavat myös siksi, että kehitys näyttäisi tämän suhteen pysähtyneen vuoteen 2008. Vaikka ”tee itte parempi!”-kommentit synnyttivät aikanaan myös Desuconin, eivät ne yleensä rohkaise ainakaan rakentavamman palautteen antamiseen. Parempia coneja saadaan aikaan kriittisyydellä, ei hymistelyllä ja kriitikkojen lyttäämisellä.

Ei siis todellakaan näin. Kaiken ragen keskeltä oli valtaisa helpotus löytää conin järjestäjätaholta myös seuraavanlaista lausuntoa:

Kritiikin vastaanottaminen - oikea tapa.

Juuri näin. Pahoittelut, kritiikistä kiittäminen ja katse eteenpäin. Ihan kaikki ei siis tämänkään conin jälkipuinnissa mennyt pieleen.

Huh huh, tulipas pitkää tilitystä. Alunperin piti kirjoittaa myös siitä, miten ”tee itte parempi!”-tyylisiä kommentteja ei muka enää missään kuule, mutta jääköön toiseen kertaan. Kaiken valivalin seuraksi kirjoittelen hiukan lyhyempää kommenttia myös itse conista. Hiukan siksi, että tahdon kirjoitella ajatuksia luennostani ja pääosin tietysti siksi, että haluan ihkuttaa Animecon-puolen loistavaa ohjelmavastaava Heikki Aisalaa. ❤

* Conitea on sanana sellainen, että siitä ja muista harrypotter-termeistä voisin kirjoittaa vaikka ihan oman blogauksensa. Lyhyesti: FFFFFUUUU

8 vastausta to “Animecon ja palautteen vastaanottamisen taito”

  1. Petteri Uusitalo Says:

    Vastuuta tapahtumien onnistumisesta on kuulemma nykyään mm. alan harrastelehdillä. Välillä tuntuu siltä, että sitä on kaikilla muilla paitsi itse tapahtuman järjestäjillä…

  2. Tomi "bgt" Mäntylä Says:

    Yleensä ei pitäisi ruokkia trolleja, mutta jos trollina kuitenkin toimii valtakunnallisen harrastelehden päätoimittaja, niin sitä elättelee pientä uskoa palautteen vastuulliseen vastaanottoon, vaikka onkin juuri seurannut Aamulehden touhotuksia.

    Vänkärinä ja muutaman järjestäjän kaverina olen itse todennut, että järjestelyissä epäonnistuttiin, ja minulla on jotain näkemyksiä myös siitä, että mikä meni vikaan, mutta ei riittävästi, että lähtisin ainakaan julkisesti näitä asioita analysoimaan. Anime-lehden tyyppiseltä lehdeltä toivon, että järjestäjien haastatteluiden pohjalta tästä asiasta koostettaisiin artikkeli, jossa kritisoitaisiin niitä asioita, jotka järjestelyissä tehtiin väärin.

    Kuitenkin, kun kaikesta huolimatta yritin vänkärinä tehdä parhaani lähtökohdista huolimatta, osui ilmaistyövoimalaisen rintaan, kun Animelehden nimissä twitterissä töksäytetään iltalehdistöreportterityylisesti: ”Taidan todeta coniraportissa, että #FCAC oli ”hintansa arvoinen”. Lyhyesti ja ytimekkäästi.” Olisin hiukan paremmin osannut ottaa tuollaisen tokaisun kirjoittajan henkilökohtaiselta twitter-tililtä, mutta nyt tuo tuli Anime-lehden virallisena kantana.

    Toivoisin, että ammattilehdistö osaisi käsitellä asiaa samalla tavalla kuin tämä blogi esimerkiksi näyttää osaavan: Ei huidella sinne tänne, vaan analyyttisesti pyritään kattamaan koko käsiteltäväksi rajattu aihe. Ei yleistetä liikaa sen sisällä, eikä hutkita sen ulkopuolelle. Eritoten ei hutkita.

    On helppo kirjoitella omista fiiliksistä, mutta haastavampaa ottaa asioista selvää ja kunnolla pureutua aiheeseen. Esimerkiksi vielä viime torstaina ei Petteri ilmeisesti ollut ollut jutun tiimoilta yhteyksissä ainakaan yhteen Finncon/Animecon 2011:n pääjärjestäjistä, mutta otokseni coniteasta on toki tässä asiassa vain yksi. Minulta, yhtenä vänkäreistä, Anime-lehti kysyi twitterin välityksellä peräti, että: ”Mutta miksi coni laittoi sinut raatamaan selkä vääränä kuutena päivänä?” ja tarkemman haastattelun sijaan KERTOI minulle, että: ”Siinä ei kauheasti auta että yksi vänkäri tekee ylitöitä, jos työvoimaa vain ei ole tarpeeksi eikä info ei tiedä mistään mitään.” Sähköpostiosoitteeni löytyy Googlaamalla mm. kotisivuiltani. (Eka linkki, jos googlaa sanalla ”tomibgt”, joka on twitter-nickini ja jonka Google avuliaasti korjaa parempaan hakusanamuotoon ”tomi bgt”.)

    Kuten Petterin nyt tällä kertaa omissa nimissään julkaisemasta, ja tuossa ylhäällä linkittämästä Storify-jutussa totesin, kaikesta huolimatta ”Odotan siis Animelehdeltä hyvää, kriittistä ja ensi vuotta evästävää raporttia tapahtumasta”, jossa todetaan mikä meni vikaan, mikä taas kenenkin kannalta onnistui ja mahdollisesti kirjoittan näkemys siitä, mitä ja miten kukakin voisi ehkä tulevaisuudessa tehdä paremmin.

  3. Petteri Uusitalo Says:

    No siinäpä se tämän kirjoituksen pointti kyllä taas tulikin osoitettua todeksi.

    Twitter, ja sosiaalinen media yleensäkin, kyllä nimenomaan minusta on tarkoitettu juurikin omista fiiliksistä kirjoittamiseen. Ne huolella kirjoitetut ja analyyttiset tekstit voi sitten lukea lehdestä.

  4. Susna Says:

    minusta kirjoitit ihan aiheesta 🙂 kritiikkiä pitää osata myös vastaanottaa, erityisesti tapahtuman järjestäjänä. Jos siltä tuntuu voihan apua pyytää vaikka oppilastyön puitteissa Suomen amk’sta matkailun puolelta, meitä valmistuu vuosittain tapahtuman järjestäjiksi 🙂 uutta näkökulmaa ongelmakohtiin ja kuka ties vaikka uusia harrastajiakin.. 🙂

  5. Kateen Says:

    Ihmisten käsitys siitä, minkälainen palaute on hyödyllistä ja antoisaa, tuntuu vaihtelevan. Olen aina pitänyt siitä, että minulle kerrotaan, mistä syystä jotakin tapahtui. Jos joku ei koe tarvitsevansa tätä tietoa, hän tietenkään ei sellaisista vastauksista paljon kostu.

    Oma mielipiteeni on, että siinä, missä provokaatio alkaa, kommunikaatio loppuu. Siksi provokaatiota tulee vastustaa, mieluummin luonnollisesti vaikenemalla se kuoliaaksi. Silloin kun hyöty-vaivavääntö on riittävä, kommunikaation tavasta voi koettaa myös huomauttaa.

    Sinänsä on kurjaa, että vänkärit päätyivät tekemään liikaa hommia. Monet tekivät myös ”liikaa” hommia ihan omasta valinnastaan, mitä kunnioitan syvästi. En kuitenkaan oikein sulata sitä, että vänkäreitä kohdellaan jonkinlaisina… uhreina, joiden kärsimyksillä kyllä ratsastetaan, mutta joita ei kuulla. Tämäntyyppiseen ”uutisointiin” törmää valitettavan tiheään. Olen myös BGT:n kanssa samaa mieltä siitä, että julkaisun nimissä sosiaalisessa mediassa esitetyt kommentit ovat osa julkaisun virallista kantaa. Median vaihto ei vaihda puhujan vastuuta, vaikka tyylilaji olisikin kevyempi. Lehti on lehti myös sosiaalisessa mediassa, jos se lehtenä esiintyy.

  6. Petteri Uusitalo Says:

    Tietysti sosiaalisessa mediassakin esitetyt kommentit ovat osa virallista kantaa, vaikka olisivatkin vain omia fiiliksiä. Mitäpä muuta lehti itsekään olisi kuin kirjoittajien omia fiiliksiä – hieman pidemmässä ja paremmin perustellussa muodossa vain.

    Eli eiköhän se ”hintansa arvoinen” sinne coniraporttiin jossain muodossa päädy. Sen ympärillä tulee vain todennäköisesti olemaan hieman enemmän perusteluja kuin sosiaalisessa mediassa. Kuten aiemmin sanottu.

  7. niidel Says:

    Kateen: joo, onhan se kiva että vänkärit tekevät hommia – mitä BGT:tä tunnen niin mitä luultavimmin varsin kykenevä mies.

    Se mikä tässä mättää, on kuitenkin tuo mitä Petteri Twitterissäkin sanoi – ”kenen syy että jouduit tekemään 16 tuntia hommia?” VAIKKA kyseessä olisikin täysin vapaaehtoinen ja oma halu hoitaa tapahtuma kuntoon, tässä on SILTI kyseessä _virheiden korjaaminen_ – tarkemmin sanottuna vänkäri joutuu paikkaamaan conitean virheitä.

    Jos homma olisi mennyt putkeen, kenenkään ei olisi TARVINNUT tehdä 16 tuntia duunia, ei edes vapaaehtoisena.

    Se on selvää, että conin aikana ilmeneviä virheitä pitää korjata, sillä conin kokoisessa rakennelmassa, kun paikalla on tuhansia ihmisiä, virheitä ei voi välttää. Kävijöistä löytyy aina joku, joka osaa tehdä jotain, mitä kukaan ei ole osannut edes kuvitella. Virheitä siis tulee jokaisessa conissa eikä niitä kannata siksi pelätä – tärkeämpää on, että niihin reagoidaan nopeasti ja tehokkaasti.

    Mutta vielä tärkeämpää on, että virheiden syntyminen estetään ennakolta mahdollisimman pitkälti, niin, ettei niitä sitten jouduta korjaamaan conin aikana.

    On äärimmäisen hienoa, että vänkärit tekevät asioita oikein. Mutta sitäkin tärkeämpää on, että ”conitea” tekee ennen conia OIKEITA ASIOITA.

  8. niidel Says:

    …tai oikeastaan voisi vähän soveltaa Sun Tzuta.

    ”On hienoa, jos armeijasi pystyy voittamaan satakertaisen ylivoiman. Mutta suurimman sotapäällikön armeijan ei koskaan tulisi joutua taistelemaan satakertaista ylivoimaa vastaan. Sankariteot ovat osoitus huonosta johtamisesta.”

    Toisin sanoen on hienoa jos alaiset yltävät sankaritekoihin – mutta sankariteot kumpuavat epätoivosta; siitä, että YLIPÄÄTÄÄN joudutaan taistelemaan ylivoimaa vastaan. Johdon tehtävänä onkin varmistaa, että ylivoimaa vastaan ei koskaan jouduta taistelemaan, vaan että kaikki yhteenotot ovat mahdollisimman helppoja!

    Valitettavasti vänkärienkin sankariteot ovat lähtökohtaisesti osoitus vain siitä, että vänkärivastaava on mokannut.

    Tulee myös huomata, että koska vänkäröinti on lähtökohtaisesti suorittavaa työtä, taitavimmankin vänkärin mahdollisuus vaikuttaa tapahtuman kokonaisuuteen on hyvin pieni – ts. vaikka vänkäri tekisi hommansa conissa hyvinkin (”töitä oikein”), sen vaikutukset tapahtuman kokonaisuuden kannalta ovat valitettavasti melko pienet, jos tapahtuman perusrakenteet eivät ole kunnossa (”oikeita töitä”).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s


%d bloggaajaa tykkää tästä: